Vihdoinkin valmiita töitä

Eilen havahduin siihen omituiseen olotilaan, ettei yksikään neulomus ollut kesken...! Siis päättelemättä ja viimeistelemättä tottakai montakin, mutta neulominen oli saatettu loppuun joka ikisen kohdalla. Joten puikoille oli saatettava putkisukat (uusi kokemus), koska en vain osaa olla ilman keskeneräistä työtä. Siis ristipistotöitähän ja virkkauksia mulla on useampikin kesken, mutta niitä on vaikea tehdä noiden kahden hulivilin kanssa. Neulominen on kuitenkin pääsääntöisesti sen verran "yksitoikkoista", että mallia ei tarvitse koko ajan silmäillä, jos ollenkaan. Joten kaikki virkkaus- ja ristipisto-jutut on yleensä varattu lasten nukkuma-ajoille. Mutta siis tässä valmiita töitä:



Tässä esikoiselle valmistuneet perussukat. Langasta ei mitään tietoa, muuta kuin että muistan ostaneeni sen v. 2002, tarkoituksena tehdä siitä itselle joku neule. No, on hieman tuo maku muuttunut, enää en moisen väristä tekelettä laittaisi muuten kuin jalkaani :D Ja tuosta samaisesta langasta on siis nyt putkisukkakin tekeillä.

Mutta tässä virkkaamani kämmekkäät, jotka sain viimeinkin yhditettyä. Tässä kuva kämmenselästä:


Tässä kuva samasta puolesta sisäpuolelta:



Tarkennan vielä, että ovat eri väriset toiselta puolelta, tässä hieman epäselvä todiste siitä:



Lankana käytin Puron Jäätynyttä karpaloa. Ostaessani ajattelin siitä jonkinlaista huivia tai volangia, mutta tuo kaikista pinkein tökkäsi siinä vaiheessa. Sitten kun löysin kivan käsineiden ohjeen, ajattelin että tästä langastahan tulisi kivat kämmekkäät. Eikä se pinkki haittaa muuten, koska nuo kaikki muut värit on mun "omia" :)

Olympianeulekin on siis neulomisen osalta saatettu loppuun, kappaleen ompelu ja reunan virkkaus vielä uupuu. Puro-ponchon olen saanut pääteltyä, enää pitäisi ommella sauma. Karuselli-kaulaliina valmistui eilen, otan siitä kuvia tänään, kunhan se on kuivunut kunnolla. Kiva siitä tuli, hieman harmittaa kun lanka loppui vähän kesken, enkä saanut kunnollisia hapsuja. Mutta ehkä voin elää sen asian kanssa...tai lisätä hapsuja jostain toisesta langasta.

Meillä oli pieni yhteenotto esikoisen kanssa yksi päivä, hänellä on tällä hetkellä kova tarve apinoida dvd:istä kohtauksia omiin leikkeihinsä. Viimeisin oli kohtaus Muumeista, jossa käydään mutasotaa. No hänen versionsa olisi viskellä ns.leikkiruokia (ok, kevyitä mutta silti kovia) pikkusiskon kanssa toisiaan vastaan. Pidin vähän kovemman puhuttelun, jonka perässä tuli uhkaus ottaa dvd pois, jos hän ei ymmärrä mitä siitä saa kopioida leikkiin ja mitä ei. Tyttö kääntyi minuun päin, katsoi niin häijysti kuin osasi ja tokaisi: "Sitten minä otan sinun neulomukset pois!". Kyllä loksahti leuka auki, menin ihan sanattomaksi, koska osui ja upposi. Oli naurussa pidättelemistä, kun kerroin kohtauksen miehelle :)

Kuulumisia osa 2

Tässä toissapäivänä valmistunut patalappu, joka on jo jatkanut matkaansa:


Tehty siis kaiken maailman jämälangoista, pituudeltaan 10-40cm. En kauheasti harrastanut värisuunnittelua, sen kun otin vain pussista aina ensimmäisen käteen osuvan langan :) Patalappu on oikeasti ihan säntillisen muotoinen, tuo oikea alakulma vain pyrki hieman käpristymään ;)

Eilen kotiutui taas 300 grammaa lankaa; yksi kerä turkoosia ja yksi kerä kirkkaan vihreää 7 veljestä. Veikkaisin varaston olevan 9,5 kilon tienoilla.

Moni työ on viimeistelyä vaille valmis, mutta en ole vielä saanut itsestäni irti sen vertaa. Olympianeule ei oikein nappaa, siitä puuttuu tällä hetkellä noin 10 cm. Esikoisen sukka on vielä vaiheessa, samoin kuin kaulaliina ja moni muu. Pistelyt ajattelin kaivaa esille perjantaina, kun vietän ensimmäistä UFO-viikonloppuani ;)

Melkein valmista

Puro-poncho alkaa valmistumaan. Eilen sain neulottua sen loppuun, enää päättely ja kappaleen ompelu. Päättelytyön ajattelin tehdä tänään, mutta ompelu saa jäädä huomiselle, on niin paljon hommaa muutenkin ;) Sain kaivettua eilen Puro-kämmekkäätkin esille, nyt on toinen peukalokin jo virkattu. Tänään teen vielä toiseen peukun, mutta viimeistely saa jäädä jollekin toiselle päivälle. Suunnitelmissa olisi myös viimein päätellä ja viimeistellä se jämäpatalappu, jotta saisin sen äidin kirjeeseen mukaan. Ja Karuselli-kaulaliinaakin pitäisi saada jonkin verran eteen päin, joten kyllä tässä suunnitelmia on... :) Ja varsinkin suunnitelmia taas uusista töistä riittää vaikka toisille jakaa.

Eilen kotiutui taas lankaa; 7 veljestä yhteensä viisi kerää eli 750 grammaa. Väreinä turkoosi (2kpl) ja kirkkaan vihreä (3kpl). Ajattelin käydä kyllä tänään tai huomenna vielä katsomassa, jos Siwan valikoimaan olisi jäänyt vielä yksi kerä molempia :) Kun siis ovat tarjouksessa tuossa lähikaupassa. Lankavarasto se vain kasvaa kasvamistaan, nyt varmaan ollaan jonkin verran yli 9 kilon. Mutta nyt neulomusten kimppuun! :)

Suku on pahin

Tai ainakin miehen suku. Vaikka tässä on nyt 10 vuotta pidetty yhtä miehen kanssa, niin en vaan totu eräiden hänen sukulaistensa päähän pistoihin. Enkä voi ymmärtää.

Kaulaliina etenee, samoin olympiabolero. Nyt on tullut enemmänkin tavaksi tehdä joka toinen päivä paljon ja joka toinen päivä vähän. Hieman mietityttää tuon boleron neulepinta, se kun ei tyydytä minun perfektionistin silmääni. On mielestäni liian epätasaista käsialaa... Kai se pitää vain hyväksyä, että tarvitsen yksinkertaisesti enemmän harjoitusta, tuo on kuitenkin suurin yksittäinen kappale, jonka olen tähän mennessä neulonut. Toissapäivänä virkkasin jämälangoista patalapun, mutta se kaipaa vielä siistimistä ennen kuin voin sen tänne julkaista :)

Keksin erään idean, jonka ajattelin ottaa nyt käyttöön. Eli joka kuukauden viimeinen viikonloppu on pyhitetty kaikenmaailman UFO-projekteille. Eli teen vain niitä töitä, jotka ovat lepäilleet laatikossa vähintään viikon verran edistymättä. Jospa sillä saisin hieman edistettyä joitakin näitä töitä, jotka ovat saaneet olla rauhassa jo hyvän aikaa... Pistelynkin suhteen pitäisi ottaa joku asia tavaksi, tai se muuten minulta jää. Eli esim. yksi pistelypäivä viikossa ei onnistu, koska sitä työtä ei tule silloin kaivettua esille ollenkaan. Pitää siis varmaan kehitellä joku pistelyviikonloppu/-viikko kuukaudessa, jotta saisin niitäkin töitä edes joskus edistymään :)

Lisää lankaa

Mitään valmista en ole saanut (vieläkään) aikaan käsityö-rintamalla, tosin viime päivät on tuntuneet taas tosi hektisiltä. Kuitenkin eniten nautin niistä päivistä, jolloin ei tarvitse lähteä mihinkään tai tehdä mitään kummempaa.

No lankavarastoa olen kuitenkin saanut taas kerran kasvatettua, eilen 800 grammaa ja tänään 200 grammaa. Eilen tuli hamstrattua Puro batik:ia Minimanista, oli sen verran edulliset hinnat muiden kauppojen hintatasoon verrattuna. Tänään sitten kävin uudestaan Minimanissa, ja mukaan lähti 200 grammaa Rose mohairia, nimen omaan sitä värisävyä, jonka tuotanto on jo lopetettu. Sain tänään hankittua myös 50 litran laatikon langoille, nuo edelliset ovat jo tupaten täynnä, eikä kaikki niihin mahdukaan.

Tekstin tuotosta olen nähnyt nyt parina yönä unta, itseasiassa keksin ratkaisun viime yönä unessa. Tai ainakin sellaisen tärkeän juonen käänteen, jota tulen varmasti jollain tavoin käyttämään. Mutta nyt lankojen järjestelyyn :) Siwasta ajattelin vielä ostaa tarjouksesta 7 veljestä, mutta Euromarketin Nalle-tarjous saa nyt mennä minun puolestani ohi :)

Lankahamsterin kootut kertomukset

Itsesäälin suossa tuli näemmä eilen uiskenneltua enemmänkin :) Olen monella tavalla todella mustavalkoinen ihminen, enkä monestikaan näe metsää puilta. Elämä nyt kuitenkin vain on. Sen voi ottaa avosylin vastaan sellaisena kuin se tulee, tai käydä loputonta taistelua väistämätöntä vastaan. Sitä kun vaan oppisi hyväksymään sen asian, että vaikka periaatteessa jokaisella ihmisellä on oman onnensa avaimet, ovat mahdollisuudet hyvin rajatut. Elämällä kun ei ole aina tapana ottaa huomioon ihmisen toiveita siitä, kuinka sen elämän pitäisi mennä.

Lankahamsteri minussa pääsi taas esille, tuli juostua eri kaupoissa "ostoksilla" :) Löysin 350g Puroa (Revontulet-väriä), 150g Luxus cotton:ia, 50g Rose mohairia ja 200g Tennesseetä. Näin ollen lankavarastoni kasvoi 750 grammaa... Nyt siis ollaan reippaasti yli 8 kilon; veikkaan arviolta n. 8,3kg. No, jos hieman saan selittää, niin Puro oli erittäin hyvässä tarjouksessa Euromarketissa. Tuo Revontulet ei ole lempparini niistä väreistä, mutta hamstrasin sitä tulevaisuutta silmällä pitäen. Tuo Puro on niin ihanaa neulottavaa, että teen tuosta vaikka patalappuja huovuttamalla jos en muuta keksi. Luxus cotton päätyi koriin sillä, että olin aiemmin löytänyt tarjouksesta tuon merkin vihreää sävyä, mutta sitä yksistään on aivan liian vähän, jotta voisin siitä mitään tehdä. Tuokin oli alennuksessa, joten siinä myös toinen syy. Rosen otin siksi, että tuo oli viimeinen kerä sitä vaaleanpunaisen sävyä, jonka tuotanto on nyt ilmeisesti lopetettu. Pitää vielä käydä kaupoilla katsomassa, jos jostain sitä väriä löytäisin. On meinaan ehdottomasti yksi lemppareistani ja on todellinen harmi, jos sitä ei jatkossa tule saamaan enää mistään. Tennessee tuli ostettua siksi, että tuohon olympianeuleeseeni tarvitsen hieman lisää lankaa, nuo varastossa olevat ei riitä reunuksen virkkaamiseen.

Nyt tuo kuopus huutaa kuin sikaa tapettaisiin, joten tässä tämän iltaiset turinat :)

Vaikea mies ja vaikea mieli

Mies meni kiukkuisena nukkumaan, mutta enpä jaksa kauheasti siitä murhetta ottaa. Jotenkin tämä asia kääntyi -yllätys yllätys- niin päin, että minä olin se kurja ihminen johon voi kiukkunsa purkaa. Ja siis lähtötilanne oli se, että hän itse unohti asioita ja joutui sen sitten korjaamaan. Mutta helpompihan se oma moka on "ulkoistaa" toisen asenteeseen, kuin rehellisesti myöntää että tulipahan töpättyä. Mutta jospa se ukon ketale olisi aamuun mennessä rauhoittunut ja osaisi asennoitua asioihin hieman järkevämmin :)

Olympianeuletta olen tehnyt nyt ihan hyvin, täytyy noita tavoitteita vaan hieman kohtuullistaa. Tuo bolero siis koostuu neulotusta osuudesta sekä virkatusta reunuksesta. Nyt näyttää siltä, että hyvä jos ehdin/jaksan tehdä sen neulomisosuuden, on siinä kuitenkin sen verran hommaa. Virkkaamisen voisin jättää suosiolla maaliskuulle. Kaulaliina Karusellista myös edistyy, nyt on n.1/3 liinasta tehty. Paksuilla puikoilla ja langalla se nyt käy aika joutuisaan, vaikka pitkän liinan haluankin. Kuvioonkin olen erittäin tyytyväinen, vaikka se nyt onkin erittäin simppeli ja osittain omasta päästä sävelletty.

Otsikkoon viitaten oma mieli tekee hieman tepposia, sitä on taas alkanut vähättelemään itseään ja omaa osaamistaan. Varsinkin tämä ns. suoritus-itsetunto on minulla hävettävän alhainen, en oikein uskaltaisi poiketa tutuilta urilta. Luulen tämän osittain johtuvan jo äidinmaidosta imetyn asenteen sen suhteen, että olen se ainainen "pikkusisko". Olen haaveilija ja haihattelija, jonka pitäisi kohdata elämän realistit ja kiinnittää huomionsa vain oikeaa työtä kohtaan. Harrastaahan voin mitä vain, mutta että (kehtaankin) edes haaveilla tekeväni työkseni jotain muuta kuin perisuomalaista, rehellistä työtä... Joopa joo, onko enää vaikea ymmärtää, mitkä esteet minua oikein pidättelevät? Helppo vastaushan tähän on, että olen nyt aikuinen ihminen, käytännössä katsoen täysin vapaa tekemään mitä mieleni halajaa. Mutta sanoisin kuitenkin, että ei se ihan niin yksinkertaista ole. En ole niin vahva ihminen, etteikö minuun sattuisi muiden ihmisten itseeni kohdistuva arvostelu tai minulle tärkeiden asioiden mitätöiminen. Ja kuten minusta välillä oikeasti tuntuu; oman sisäisen minäni jatkuva muuttamisen yrittäminen.

Kuulumisia

Pari päivää on mennyt täydellisesti haahuillessa, mitään kauhean järkevää en ole osannut tehdä. Tekstikin on nyt saanut olla koskemattomana pari päivää, kun en ole räkäisenä jaksanut siihen oikein keskittyä. Pari kirjaa olen kuitenkin saanut luettua, ensimmäisenä 'Seitsemän kellon salaisuus'. Lopputulos oli yllättävä, mutta kirjana ei ollut kyllä Christien parhaasta päästä. Toinen kirjoista oli 'Kuolema ilmoittaa lehdessä'. Hyvä kirja, mutta loppuratkaisun muistin loppupäässä; olin tuon kirjan lukenut joskus aikaisemminkin.

Tässä pari päivää sitten valmistuneet villasukat:


Tein ne kaksinkertaisella langalla Nallea käyttäen. Väreinä siis beige ja farkunsininen. Molemmat olen ostanut ajatellen, että ovat kivan värisiä, mutta mieli on muuttunut matkan varrella. Enää en tykkää kummastakaan väristä, onneksi yhdessä näyttävät ihan hyviltä villasukkina :) Eilen aloittelin kaulaliinaa 8mm puikoilla Karuselli-langasta. Ihanan pehmoista lankaa on, eikä pitäisi kutittaakaan, kun on kokonaan tekokuitua (mun iho varsinkin kaulasta, on aika herkkä kutiamaan). Malli on vain hieman hakusessa, jonkinlaista pitsi-neulosta tuo on langankiertoineen, en vaan vielä osaa sanoa miellyttääkö mun silmää tarpeeksi. Tänään ajattelin aloittaa myös boleroa Tennessee:stä olympialaisten kunniaksi. Vaikka en sinänsä mihinkään neuleolympialaisiin osallistukaan, tykkään jäljitellä oman ehtimisen mukaan muiden ideoita :) Elikä tarkoitus siis tehdä tuo bolero alusta loppuun asti olympialaisten aikana. Työ ei sinänsä iso ole (vaikka sisältää neulomista ja virkkausta), mutta saa nyt nähdä, saanko sen oikeasti valmiiksi tuossa ajassa.

Äiti kävi hamstraamassa mulle taas ale-lankoja, lankavarasto on nyt siis saavuttanut huikean 7,7 kilon (epävirallinen tulos tosin). Jännä juttu vaan, että silti tuntuu siltä, että lisää lankoja on pakko ostaa. Ok, yli puolet tuosta määrästä on yksittäisiä keriä/vajaita keränöttösiä, joiden kohtalo on päätyä villasukiksi/lapasiksi joku kaunis päivä. Siksi musta varmaan tuntuukin, että kunnollisiin, isoihin neuleisiin pitäisikin käydä ostamassa lisää lankaa... Mies ei oikein ymmärrä mun ajatuksenjuoksua, mutta tuskin olen ainoa näin ajatteleva naisihminen :)

Kiva Mari kun kävit kommentoimassa, taisitkin olla ensimmäinen tämän uuden blogin lukija! :)

Uusi alku

Päätin aloittaa uuden blogin, koska vanha oli tullut tiensä päähän. Minusta on jo jonkin aikaa tuntunut, että uusi sivu elämässäni on kääntynyt. Sen seurauksena rikon vanhoja kaavoja, heittäydyn tuntemattomaan ajattelematta seurauksia. Niin olen myös tänään tehnyt; pitkällisen pohdinnan jälkeen sain aloitettua sen oman tekstini työstön. Kirjasta en voi puhua edes huumori-mielellä, koska en voi tietää mihin tämä kaikki tulee johtamaan. Joka tapauksessa se ratkaisevin askel on otettu, minä aion yrittää vaikka takuita onnistumisesta ei olekaan.

Huomenna saan varmasti esitellä taas uusia kätteni töitä :)