Tai ainakin miehen suku. Vaikka tässä on nyt 10 vuotta pidetty yhtä miehen kanssa, niin en vaan totu eräiden hänen sukulaistensa päähän pistoihin. Enkä voi ymmärtää.
Kaulaliina etenee, samoin olympiabolero. Nyt on tullut enemmänkin tavaksi tehdä joka toinen päivä paljon ja joka toinen päivä vähän. Hieman mietityttää tuon boleron neulepinta, se kun ei tyydytä minun perfektionistin silmääni. On mielestäni liian epätasaista käsialaa... Kai se pitää vain hyväksyä, että tarvitsen yksinkertaisesti enemmän harjoitusta, tuo on kuitenkin suurin yksittäinen kappale, jonka olen tähän mennessä neulonut. Toissapäivänä virkkasin jämälangoista patalapun, mutta se kaipaa vielä siistimistä ennen kuin voin sen tänne julkaista :)
Keksin erään idean, jonka ajattelin ottaa nyt käyttöön. Eli joka kuukauden viimeinen viikonloppu on pyhitetty kaikenmaailman UFO-projekteille. Eli teen vain niitä töitä, jotka ovat lepäilleet laatikossa vähintään viikon verran edistymättä. Jospa sillä saisin hieman edistettyä joitakin näitä töitä, jotka ovat saaneet olla rauhassa jo hyvän aikaa... Pistelynkin suhteen pitäisi ottaa joku asia tavaksi, tai se muuten minulta jää. Eli esim. yksi pistelypäivä viikossa ei onnistu, koska sitä työtä ei tule silloin kaivettua esille ollenkaan. Pitää siis varmaan kehitellä joku pistelyviikonloppu/-viikko kuukaudessa, jotta saisin niitäkin töitä edes joskus edistymään :)
Hyvä idea tuo UFO-viikonloppu :-)
VastaaPoistaOlen monesti ystäväni kanssa suunnitellut ufo-päivien pitämistä mutta ufoiksi ovat nekin sunnitelmat jääneet.
Onnea blogillesi ja kirjoittamiselle!